sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Ozzy Osbourne ja Chris Ayres: Minä, Ozzy

(I Am Ozzy, 2009)
410 s.

(Listan ulkopuolelta)

Jos Ozzy kiinnostaa, niin tää on taatusti viihdyttävä lukukokemus. Parasta on se, että kaikki on tosiaan Ozzyn omin sanoin kertomaa, joten lukiessa melkein tuntuu kuin istuisi pimeyden prinssin kanssa samassa huoneessa kuuntelemassa tarinointia. Kirjassa on rutkasti huumoria ja rellestystä, mutta myös vakavuutta ja vaikeita asioita. Tosi informatiivinen ja kattavan oloinen pläjäys, Ozzyn lapsuudesta aina 2000-luvulle saakka.

Ozzy on ihana <3 

Sharon kuitenkin vahti minua kuin haukka, eikä Georgen kotiviiniä voinut tissutella hänen nähtensä. Pulloja oli turha enää jemmata uuniin, joten aloin haudata niitä puutarhaan. Ongelma vain oli, että koska kaivelin kätköt aina kännissä, minulla ei ollut seuraavana päivänä aavistustakaan, minne pullot oli haudattu. Saatoin heilua lapion kanssa puutarhassa aamukahteen asti ja kääntää koko nurmikon ympäri. Kun Sharon tuli aamiaiselle ja katsahti ulos ikkunasta, piha oli täynnä multakasoja. "Voi vittu", sanoin Sharonille. "Tänä vuonna on muuten äkäisiä myyriä."

10/10