tiistai 16. heinäkuuta 2013

Wolfram Eilenberger: Minun suomalainen vaimoni

(Finnen von Sinnen: Von einem, der auszog, eine finnische Frau zu heiraten, 2010)
245 s.

(Listan ulkopuolelta)

Luin tämän muistaakseni viime joulukuussa. Olin kirjastossa työharjoittelussa ja osui palautustiskissä istuessa käteen, kiinnostuin ja lainasin itselle. Suomalaisen naisen kanssa naimisissa olevan saksalaisen filosofin näkemyksiä Suomesta ja suomalaisuudesta. Humoristiseen sävyyn kirjoitettu.

Saksalaisen miehen sukellus vieraaseen kulttuuriin on kiinnostavaa luettavaa juurikin suomalaiselle, kun saa uutta näkökulmaa itselle tuttuihin asioihin. Muitahan tämä kirja tuskin kiinnostakaan kuin saksalaisia ja suomalaisia :D Pienenä pohjoisena kansana me suomalaiset kuulemme mielellämme, mitä Muu Maailma meistä ajattelee ("Suomi mainittu!"), ja tässä sitä mielipidettä nyt sitten on. Suomalaista lukijaa tietenkin imartelee kirjassa esiintyvä runsas suomalaisuuden ylistäminen, ja meidät kuvataan hyvin ainutlaatuisena ja kiehtovana kansana. A vot!

Ihan suloinen ja hauska kirja. Minua hieman hämäsi muutama täysin irralliselta ja tarpeettomalta vaikuttava seksuaalissävytteinen kohtaus.

Ovi ei ole lukossa. Anu-mummilla on tummanharmaa matkahuopa hartioilla ja papiljotit päässä, ja hän toivottaa meidät sydämellisesti tervetulleiksi, antaa oikein kättäkin minulle ja hymyilee vankkakehyksisten pullonpohjalasiensa läpi. Kun on juteltu varttitunti iloisesti niitä näitä, tajuan vasta, että muuan "Herr Kuckelmann", jonka ympärillä keskutelu on pyörinyt, olenkin minä itse.

7.5/10

perjantai 14. kesäkuuta 2013

0: Jari Tervo - Layla


(2011)

Mä luin tätä oikeesti puoli vuotta ja viimeiset 2/3 meni parissa päivässä, kesti vaan päästä vautiin. Niinku aina. Myös palautin tän sit samantien, niin ei jääny sivumäärää tai quotee mieleen. 

Tykkäsin kirjasta kovasti ja jännäsin viime hetkeen asti, miten Laylan ja kavereitten käy. Kirja oli oikeesti aivan alusta asti kiehtova, mulla vaan jumitti kaikki lukeminen pitkään. Voin tätä suositella varsinkin naisten asemasta yhteiskunnassa/maailmalla kiinnostuneille, mut lukekaa muutkin. Luen varmasti muutakin Tervoa tämän jälkeen.

Layla on kurdityttö, joka joutuu teininä naimisiin. Valitettettavasti Layla on häpäisty aiemmin ja perheen miehet alkavat vaatia kunniamurhaa. Layla pakenee Istanbulista saksan kautta suomeen, missä päätyy maailman ikävimpään ammattiin, vain 15-vuotiaana. Samaan aikaan samassa huoneistossa "prostaa" Helena, entinen alkkis, joka yrittää saada lapsensa huoltajuuden ja rakkauden takaisin. Lapsi vaan on hänet jo unohtanut. Heillä asioi Jaussi, joka murhaa maahanmuuttoministerin (tai jonku semmosen) ja sitten rakastuu Laylaan. 

9/10

0: Chad Kultgen - The average american marriage

(2013)
243s

Mun lempparikirjani jatko-osa ilmestyi alkuvuodesta, eli siis tää. Valitettavasti mä luin tän jokunen viikko sitten, enkä muista enää kovin tarkalleen juonta, enkä tainnu mitään hyvää quoteekaan napata...vai voi saatana, sekö se oli toi kirjanmerkki, jonka äsken otin kirjasta pois?!? Yleensä se on Ari, joka sotkee mun merkit, mut nyt olin ite. :( Ja kun mun kirjanmerkit on yleensä jotain kuitteja ja lääkepakettien palasia, niin kuka niistä tietää.

Kirja siis muistaakseen kertoo siitä, kun antisankarimme on päätynyt naimisiin edellisessä kirjassa suhteeseen alkaneen naisen, Alynan, kanssa ja heillä on 2 lasta. Eli tämä on jotain 3-5v edellisen kirjan jälkeen tapahtuvaa. Kertoja, parantumaton naistenmies, unelmoi taas kaikista näkemistään naisista ja lopulta aloittaa suhteen erään typykän kanssa. Hän jää lopulta kiinni ja loppukirja parannellaankin suhdetta Alynaan.

Kirja on kerronnaltaan hauska, mut ei ihan niin hulvaton, kuin edellinen osa. Uskon kuitenkin, ett tääkin tulee luettua useampaan otteeseen, kuten edeltäjänsä. Tää on kevyttä luettavaa, mut uskoisin kuitenkin, ett parempaa kun Himoshoppaajat ja vastaavat. Vaikka enpä oo niitä lukenu, en tiiä miten Nobel-kamaa ovat.

8/10

0: Art Spiegelman - Maus

I Selvityjän tarina
II Ja täällä vaikeudet alkoivat
(1973-1992)
136s

Jos luet elämäsi aikana vain yhden sarjakuvan, niin suosittelen tätä. Tää on kai enemmänkin sarjakuvaromaani, kuin pelkkä sarjakuva, hiukan haastavampi siis. Älyttömän hyvä kirja.

Kirja kertoo rinnakkain tekijän ja hänen isänsä suhteesta nykyajassa (tai siis 1982 saakka), sekä isän kertomana kokemuksiaan Auschwitzistä ja muutenkin toisesta maailmansodasta. Juutalaiset ovat kuvattu hiirinä ja natsit kissoina, ja muut kansallisuudet muina eläiminä.

Vaikka Vladekilla oli vaikeaa keskitysleirillä, hän oli kekseliäs ja työteliäs, eikä päätynyt uuniin. Samalla tarinassa seurataan Vladekin ja Anjan rakkaustarinaa, kuinka sota heidät erotti ja kuinka he taas löysivät toisensa.

10/10

tiistai 26. helmikuuta 2013

0: M.T. Johnson - Newspaper diapers

(2012)
93s.

Oli muuten helekutin hyvä kirja! Ja rankka. Ja lyhyt, vähän liiankin. Luin muuten eilen kaikki aiemmat entryni läpi ja jokaisessa valitan kirjan pituutta, aina liian vähän tai sit liikaa sivuja. Joku kiva tyyppi suositteli mulle tätä Goodreadsissa, sen jälkeen kun olin lukenut Living dead girlin. Ja olihan tässä paljon samaa sivuavia juttuja.

Kirja kertoo laitoksesta, jossa on erilasta hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeineita lapsia ja nuoria. Lapsilla on tosi paha olla ja sen kyl lukijana koin vahvasti. Monesti ahdisti, kun ei voi auttaa kirjan (fiktiivisiä!) hahmoja. Oikeestaan tässä on kertojana hoitaja, joka on itsekkin aika sekaisin. Pääosassa kuitenkin lapset ja niiden traumat. Kirjassa on noin sivun mittaisia juttuja lapsista, sekä laitoksen henkilökunnasta. Osassa pitää jäädä miettimään, kenestä kyse, sillä nimiä tms ei missään vaiheessa mainita. Ahdistavaa luettavaa varmasti monelle, mut erittäin mielenkiintoista samalla.

Newspaper diapers (sung to the tune of "This little light of mine")
Born inside of crack house
No diapers to be found
Her parents had to use
Old newspapers instead
She's seventeen and still
Pisses the bed
Pisses the bed
Pisses the bed
Pisses the bed

10/10

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

0: Laura Gustafsson - Huorasatu



(2011)
295s

Hitto, miks mä en kirjottanut tästä HETI, kun sain luettua? En taas muista enää juuri mitään. Paitsi ett pidin tästä paljon. Kerronta oli semmoista, mihin en oo koskaan aiemmin törmännyt, kiehtovaa. Juoni oli niin monimutkainen, etten ala sitä avaamaan, mut kerron, että tässä oli 2 prostituoitua, jotka tutustuvat Afroditeen ja joutuvat huimiin seikkailuihin. Nykypäivä, kreikkalainen mytologia ja moni muu asia sekoittuu kirjassa luontevasti. Miehet ovat sikoja, eläimiä, hallitsijoita. Naiset huoria. Mutta huorat nousevat taistoon. Jos ei pidä feminismistä, niin kirja saattaa olla vähän liikaa.

Anteeks, en jaksa nyt laittaa quotea, vaik semmosen etinkii valmiiks.

9/10

perjantai 25. tammikuuta 2013

0: Riikka Pulkkinen - Raja

(2006)
399s.

Nyt tuli luettua nopeasti, 2 päivää meni tähän. Se on siis ihan supernopeaa minulta, jolla yhteen kirjaan menee viikkoja kuukausia. Tarina oli mielenkiintoinen ja koko ajan halusi tietää lisää- Tässä oli aika paljon erotiikkaa seksiä, ihan sama mitä AnneVee väittää! Tässäkin, kuten Pulkkisen Totta-kirjassa oli taas mummo, joka ei älyttömästi kiinnostanut, mut jaksoin sinnitellä.

Juonesta sen verran, että kirjassa on (muistaakseni) neljä kertojaa: mummo keski-ikäinen nainen, joka on luvannut tappaa miehensä altshaimeroitumisen myötä, teinityttö, joka viiltelee ja aloittaa suhteen opettajansa kanssa, kyseinen opettaja ja tämän lapsi. Jokainen kertoo vuorollaan miten elämä kulkee tuhoa kohti ja lukiessa yrittää arvailla kuka kuolee ja kuka jää henkiin. Tai ehkä minä vaan toivoin odotin, ett kaikki kuolee? Pulkkisen teksti on runollista ja maalailevaa, mikä ei oo mun henk koht suosikkia, pidän suoraviivaisemmasta kerronnassa. Mut oon aika varma, ett tulen lukemaan kaikki hänen tulevatkin teoksensa (ja Vieraan), koska osaa kirjoittaa.

Kirja oli aika vakava, mut tässä ainoo pätkä kirjasta jolle naurahdin. Kertojana Anni 6v.
Kakkasten lapset ovat tuhmia. Ja likaisia. Nuket sotketaan lumeen ja multaan ja sitten ne näyttävät Kakkasten lapsilta. Kakkasten lapsilla ei ole edes kenkiä, eikä leikkikaluja, Kakkas-lapset joutuvat käymään pankissa hakemassa ruokaa koska isä juo kaikki ruokarahat.
Usein iltaisin, salaa peiton alla, Anni itkee Kakkasten kohtaloa.
-Huora, huora, mielipuoli huora, mielipuolihuora, Sanna lallattaa ja pöllyttää Kakkas-lasta lumessa.
-Ai mikä huora? Anni kysyy.
-No tyhmä. Se on se. Sellainen  nainen. Sillä on hienot korvikset ja hame ja se vaan menee hotelliin ja hotelliin aina. Ja sille maksetaan siitä että se menee hotelliin.
-Ai.
Anni ajattelee Kreikan-matkaa. Oli kuuma ja hotellihuoneessa oli pieni jääkaappi, jääkaapissa oli ihanan kylmiä limsatölkkejä ja suklaapötyköitä. Anni kuvittelee miten huora menee hotelliin, sillä on kauniit kengät ja hame ja se istuu sohvalle ja juo kokakolaa pienestä tölkistä. Huoralla on hyvät oltavat.

9/10