maanantai 14. toukokuuta 2012

0: Charlotte Roche - Kosteikkoja


(2009)
196s.

Youtubessa malli lukee otteita kirjasta ja ne oli minusta niin hervottomia, ett mulle tuli pakkomielle saada tää käsiini ja heti. Kirjastossa ei ollut, joten ostin omaksi. Aloin välittömästi ahmia kirjaa. Alkuun ajattelin että tämä on todella hupaisa, puolessa välissä olin jo melko kyllästynyt (oliko vika kirjassa vai suomennoksessa?) kun kertoja puhui superroiseista asioista, mutta käytti sanoja kuten kakka ja pylly. Minusta kakka on humoristinen ja elämänmyönteinen sana ja tykkään siitä itse, mut se ei sopinut tähän teksiin, kun koko ajan puhuttiin seksistä. Mietin monta kertaa tämän kesken jättämistä, mut koska kirja oli suht lyhyt ja olin jo niin pitkällä, niin taistelin loppuun. Tuli mieleen, kuin kirjailija ois saanut aikaan vain 30 sivua ja sit olisi kirjoitellut niiden väliin random diipadaapaa niin paljon, että saa kirjan verran täyteen.

Kirjassa 18-vuotias Helen on sairaalassa PYLLYleikkauksessa. Hän haluaa saattaa eronneet vanhempansa yhteen, joten viipyy sairaalassa pidempään, kun on tarvis. Samalla hän muistelee kaikkia räävittömiä kokemuksiaan, mm käynneistään huorissa jne. BOOOORING.

Painan hälytintä uudelleen. Kolmesti peräkkäin. Käytävältä kuuluvien äänten perusteella turhaan. Hälyttimen painaminen kolme kertaa saa ainoastaan aikaiseksi jatkuvan summerin äänen hoitajien huoneessa. He eivät halua antaa potilaiden käydä hermoilleen. Tälläisella menetelmällä viestintää potilaiden ja henkilökunnan välillä voisi kuitenkin parantaa. Yksi soitto: haluaisin lisää voita täysjyväleipäni päälle. Kaksi soittoa: tuokaa vedellä täytetty kukkamaljakko. Kolme soittoa: apua, pyllyni vuotaa solkenaan, eikä minulla ole enää tarpeeksi verta aivoissani voidakseni ajatella selkeästi, ja minulle tulee mieleen vain huonoja ideoita sairaalan toiminnan parantamiseksi.

5/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti