(1973)
415s
Mulla on nyt kestänyt niin kauan päivittää tämä juttu, etten enää muista mitään koko kirjasta. Paitsi että se oli hyvin mielenkiintoinen ja hyvin kirjoittu, jaksoin nikottelematta tämän parissa ja luin lähes tauotta. Oli kyl vaikiaa saada näinkin pitkä kirja päätökseen, kun mulla tekee jo tiukkaa 200 sivuisissakin.
Sybil kertoo tositarinan naisesta, jolla on 16 sivupersoonaa, jotka vuorollaan ottavat vallan. Kullakin persoonalla on eri nimi, ikä ja erilainen luonne. Useimmat ovat taiteellisia ja heidän piirros-/maalaustyylinsä on toisistaan poikkeava. Sybil kokee "ajan katoamista" ja pääsee viimein osaavalle psykiatrille, joka saa kaikki persoonat esiin ja esiteltyä Sybille. Syynä persoonille on hirviöäiti. Tämmönen paranemiskertomus oli kirja. Jos aihe kiinnostaa, niin tsekkaa Daniel Keyesin The minds of Billy Milligan ja Truddi Chasen When rabbit howls (molemmat mulla kesken).
Nauru kuului taas. Se kantautui kimeänä. Sybil alkoi vapista. Hän tunsi tuon naurun, mutta ei halunnut tunnustaa sitä. Tuon naurun hän oli kuullut usein Willow cornersissa. Tuo nauru oli kuulunut silloinkin, kun hänet pantiin seisomaan seinään päin. Häntä hakattiin selkään harjanvarrella. Naisen kenkä potki häntä. Tiskirättiä sullottiin hänen kurkkuunsa. Hänet sidottiin pianon jalkaan naisen soittaessa sitä pianoa. Hänen sisäänsä tungettiin esineitä, jotka sattuivat. Ja kylmää vettä häneen tungettiin. Sitten hänen oli pakko pitää se vesi sisässään. Se koski ja oli kylmää. Joka kerta tuntui edellistä pahemmalta, ja tuo nauru tuntui aina kivun ohessa. Silloinkin kun hänet suljettiin matka-arkkuun ullakolla, hän oli kuullut tuon naurun. Nauru kuului, kun hänet käskettiin viljalaariin, jolloin hän melkein tukehtui.
8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti