(1983)
366s.
Kevin on 15-vuotias poika, joka on kokenut isäpuolensa taholta väkivaltaa ja on elänyt vuosia laitoksissa, puhumatta kenellekkään, piileskellen pöytien alla. Terapeutti Torey Hayden tulee laittamaan lapsen asiat järjestykseen, joten pian puhekkin alkaa sujua ja Kevin pääsee kymmenistä fobioistaan eroon. Kevinin isäpuoli on hakannut hänen siskonsa hengiltä ja siitä Kevin kertoo vähitellen Toreylle.
Kirjanmerkkejä oli lukenut tämän ja minäkin hankin pokkarin alesta. Oon lukenut aiemmin kaksi kirjaa Haydeniltä ja tämä oli huonompi kuin Aavetyttö, mutta parempi kuin Nukkelapsi...muistaakseni. Niistä on kuitenkin aikaa kun luin. Haydenin kieli on todella sujuvaa ja mukaansatempaavaa, mutta tässä kirjassa loppua kohti alkoi puuduttaa, kun kaikki ns kamalat jutut oli jo kerrottu ja niitä ei selvästi ollut tulossa lisää. Tässä oli aika vähän semmoista järkyttävää tekstiä, mitä Aavetytön luettuani odotin. Oonks vähän sika ämmä?! En minä halua lapsille pahaa, mutta tämmöseltä kirjalta odotan kauheuksia.
En nyt laita quotea, kun kirjaan uhraantui niin paljon aikaa, eikä mitään sivua jäänyt mieleen.
6,5/10
6,5/10
Tää oli Valittujen Palojen Kuukauden Kirjana joskus 80-luvulla!
VastaaPoista